Viiden työpäivän jälkeen hilpasin jälleen maalle. Musakamojen runkkaus oli päällimmäisenä mielessä ja miksipä ei. Jarkon tekemä Oranki sai viimein kaapin alleen, joten soittelin sillä torstai-iltapäivän. Ruoan jälkeen sitten soittelin eka urkuja ja sitten rumpuja. Jotta ei olisi mennyt pelkiksi muniin puhalteluksi, soitin pitkästä pitkästä aikaa levyjen päälle. Juicen "Dokumentti", The Doorsin "The Doors" ja Pintandwefallin "Hong Kong, baby" -levyt soittelin läpi. Juicen levyn päälle oli helpohko soittaa, suurimmassa osassa biisejä kun ei ole edes rumpuja ja ainokaiset on soittanut Juice itse. Doorsissa oli sitten jo enemmän haastetta, Densmore kun oli aika svengikuningas. Entäs Pinttis; Tough Pint on aika kiero soittamaan rumpuja. Ja yhdessä "Zombie" biisissä vetää sellaista diskoa etten saa kiinni millään.
Tänään samalla meiningillä, eka soittelin kitaralla Pelle Miljoona & N.U.S.:in biisejä ja illemmalla sitten uudelleen Juicen ja Doorsin levyt läpi. Salakavalasti mieleeni juolahti hölmö ajatus tehdä soittokopio Juicen "Dokumentti" -levyn biiseistä. Ne on aika simppeleitä, mutta itse pidän niistä kovasti. Tuotannollisesti jälki on aika klömsöä, Juice kun ei ollut hirveän tiukka basisti, soolokitaristi saati rumpali. En kyllä väitä, että olisin itsekään, mutta mukavinta olisi koko hommassa olisi luoda näkemys miltä biisit kuulostaisivat koko bändin soittamina. Tämä siis omaksi iloksi ja muiden riesaksi.
Tuplilla soittamisesta ei ole oikein tullut mitään. Pitäisi treenata enemmän ja metronomi olisi kyllä kova sana. Kovin nopeaa ei voi polkea, menee rytmi sekaisin ja jalat väsyy, ei oo lyönneissä tehoa.
Siinäpäs tuli niin kauheaa musajargonia, että teitä varmaan hirvittää.
Ehkä sitten kesälomalla lisää.